Čuovvovaš čieža sohkabulvii

Mu álbmot, sápmelaččat, lea árktalaš dálveálbmot. Min eallin, ealáhusat, kultuvra ja giella vuođđuduvvet dálvái, buollašii, galbmasii, muohttagii ja jikŋii. Dálkkádatnuppástusa mielde árktalaš guovlu lieggana njeallje geardde johtilabbot go eará máilbmi.

Sámi gávcci jahkejuogu leat molsašuddan eahpemearálaš, molsašuddi ja vuorbbálaš dálvegeassin, geassedálvin, guhkes dálvegiđđan, čázas guhkes čakčan ja lieggasut ja arvás geassin. Joatkašuvvi dálkkiid ja jagiáiggiid molsašuddan dahká eallima váttisin, masa veadjemeahttumin, go dálkkádatnuppástusa ja luonddujávkku dihte min árktalaš máilbmi nuppástuvvá ja jávká jođánit. Dálvvi haga min máilbmi ii leat, eatge miige leat.

Badjelaš logi jagi mii leat eallán ovttas dálkkádatkriissain. Jiekŋageardi, muohtageardi, jiekŋageardi, muohtageardi, garra jiekŋageardi, ođđa muohta, man ala arvá ja vuot buolašta. Dákkár sáhttá leat dálvvi muohta, go dálkkit ja liekkasvuođadilit molsašuddet, jándora siste joba 30 celsiusgráđa –20 gráđa buollašis joba +10 gráđa liekkasvuhtii. Liegganeaddji dálkkádat ja johtilit molsašuddi liekkasvuođadilit dagahit guohtumiid jiekŋuma eaige bohccot beasa guohtut garra jiekŋa- ja muohtagerddiid vuolde. Dalle váivves, divrras ja dálkkádaga noađuheaddji lassebiebman lea áidna čoavddus.

Kolonialismma čuovvumuššan mii leat eallán máŋga viiddes máilmmiloahpa Sámis maŋimuš 400 jagi áiggi iežamet eatnamiid veahkaválddálaš ávkkástallama dego liigeguolásteami, ruvkkiid, bieggafámu, čázádagaid nuoskkideami ja vuovdečuohppamiid geažil.

Kolonialismma čuovvumuššan mii leat eallán máŋga viiddes máilmmiloahpa Sámis maŋimuš 400 jagi áiggi iežamet eatnamiid veahkaválddálaš ávkkástallama dego liigeguolásteami, ruvkkiid, bieggafámu, čázádagaid nuoskkideami ja vuovdečuohppamiid geažil. Eallinbiras dego vuovdi, johka dahje duottar lea olles máilbmi geasa nu, gean nu ruoktu. Ja go dat lea veagal váldojuvvon, billistuvvon dahje duššaduvvon, dat ii goassige šat áhpáiduva árktalaš guovllus.

Kolonialisma ii duššadan dušše min eallinbirrasa, baicca maid min. Sápmelaččaid bággosuddadeami mielde máŋggas mis manahedje giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusa. Máŋggas manahedje iežaset. Máŋggas iežaset eallima. Váldoálbmogii suddaduvvon oassin mii leat birgen muhtin láhkái, sápmelažžan hejot.

Kolonialismma ja kapitalismma dystopiija, kaos, katastrofat ja kriissat leat máilbmi, masa mii leat bajásšaddan, mas mii eallit. Dat leat maid min boahtteáiggi oainnus. Mii leat dilis, mas min máilmmiid duššadeami leaktu lea nu issoras, ahte eananspábba ii šat nákce ealihit olmmošgotti doaimmaid. Luonddu máŋggahámatvuohta lea gopmáneamen, ja masá bealli dálá šlájain duššet čuođi jagi siste. Go šládja jávká, sohkajápmu lea agálaš. Min máilmmiid loahppa váikkuha buot áššiide ja buohkaide.

Dát boddu lea heakkadehálaš, go buot maid mii máhttit, diehtit ja bargat lea vára vuolde. Muhtimat mis vuogáiduvvet muhtin láhkái eallit máilmmiloahpas, muhto eallinbirrasat, luonddu girjáivuohta, servošat, orruma hámit, dieđut, dábit, luođit, muitalusat ja sánit jávket. Muhtimat agibeaivái.

Mii diehtit, ahte buot nuppástuvvá. Juohke beaivve mii leat lagabus váttes áiggiid. Dálá dilis makkárge politihkka ii nákce eastit dálkkádaga liegganeami badjel golmma gráđa iige eastit ekokatastrofaid nubbi nuppi maŋŋel. Dán servvodaga loahppa sabmá golmmas viđa logijagi geahčen. Dan duohken leat dálkkádatnuppástus, luonddujávku, ekosystemaid gopmáneamit, pandemiijat, ekonomalaš kriissat ja sosiálalaš ráhkadusaid gopmáneapmi. Go olmmošeallima vuođđoráhkadusat, dego buhtes áibmu, čáhci, borramuš ja energiija eai šat leat, dat eai šat leat.

Min višuvnnat fertejit leat seamma stuorrát go hástalusat maid mii deaividit, ja mii fertet vuosttildit kreatiivvalaččat, dáidagiin ja radikála vuostálastimiin juohke beaivve, juohke láhkái ja juohke sajis.

Mis ii leat dilli ruonákolonialisttalaš suvdilvuođasirdašuvvamii, čádjádusaide teknologiijas, mii beastá min iige ruonábassojuvvon olgguldas čovdosiidda, mat ovtta birasčuolmma čoavddedettiin dahket nuppi vearrábun. Dálkkádatkapitalismma jođiheaddjit, stuorra fitnodagat ja politihkkárat, fállet álkes, kolonialismii ruohtastuvvan gielis čovdosiid: eamiálbmogiid eatnamiid sáhttá váldit átnui ruoná energiija dahje akkumuláhtormetállaruvkkiid várás. Duođalaš suvdilvuođasirdašuvvan lea vuoiggalaš ja vásttolaš ja dat mearkkaša čiekŋalis, olles servodaga čađaheaddji dekolonisašuvnna. Min ceavzimii váikkuha dat, man jođánit servodat nuppástuvvá. Dat fas lea gitta das, gallis gáibidit nuppástusa.

Mii fertet leat rehálaččat das, mii doaibmá ja mii ii. Min višuvnnat fertejit leat seamma stuorrát go hástalusat maid mii deaividit, ja mii fertet vuosttildit kreatiivvalaččat, dáidagiin ja radikála vuostálastimiin juohke beaivve, juohke láhkái ja juohke sajis. Molssaeavttut, čovdosat ja vuogit leat juo leamen: dekolonisašuvdna, buot eallima ovddideaddji vuoiggalašvuohta ja eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta leat bargoneavvut, strategiijat ja mihttomearit, maiguin mii sáhttit njeaidit duššadeaddji kapitalisttalaš ja kolonialisttalaš vuogádaga, ja maiguin mii sáhttit doarjut ja veahkehit eallima girjáivuođa. Sánuhehkot áddejumi duohta čovdosiin iežamet radikála mielaide.

Friddjavuohta eallit buorre eallima lea hálddašit ieš iežas eallima ja mearridit ieš iežas boahtteáiggis. Dát vuoigatvuohta gullá maiddái eamiálbmogiidda. Eamiálbmogiid iešmearrideami ovdánahttin ja eamiálbmogiid eatnamiid máhcaheapmi dorvvastit sihke eallima girjáivuođa máŋggahámatvuođa ja cagget dálkkádatnuppástusa, daningo mis lea máŋgaduhát jagi boares máhttu vuostevurolaš, gudnejahtti ovttaseallimis. Dat lea min kultuvrrain, gielain, ealáhusain, dieđuin ja dáidduin ja min eallinvuogis ja mii sápmelaččat ja eará eamiálbmogat suodjalit stuorámus oasi máilmmi máŋggahámatvuođas. Eamiálbmogiid máhttu ja diehtu leat dehálaččat olmmošvuođa ja eallima girjáivuođa ceavzimii máilmmiid loahpaid áigge. Mis leat čovdosat ja mii leat čovdosa oassi.

Eallin háliida joatkašuvvat ja joatkit, go eallima birrajohtu lea eallima mihttomearri: doarjut, ovddidit, doalahit, várjalit ja riegádahttit ođđa eallima. Buot eará eallevaččat dihtet iežaset mihttomeari, muhto mii olbmot vajálduhtiimet mii eallimis lei dehálamos. Mii fertet gávdnat vugiid muitit iežamet oktavuođa eallimii ja guldalit eallima girjáivuođa muitalusa, daningo sihke min go maiddái boahttevaš sohkabuolvvaidge vejolašvuohta eallit lea gitta eallima girjáivuođa buresbirgemis. 

Váidalahtti mii jáhkkit ekonomalaš ráhkadusaide eambbo go biraslaš ráhkadusaide. Mii fertet muhttit iežamet áddejumi das, mii lea buorre eallin: buorre eallin lea čadnon eatnamii ja dat lea dat, ahte eatnamis lea buorre dilli. Buorre eallin lea ráhkisvuohta iežamet eatnamii ja dan ráhkisvuohta midjiide. Min geatnegasvuohta lea suodjalit, várjalit, dikšut ja veahkehit iežamet eatnama, go dan haga eat miige leat. Go min eallinbiras veadjá funet, mii dovdat dan. Go eanan bivdá mis veahki, mii vástidit, go mii ráhkistit dan. Dalle min doaimmaid motiivan ii leat doaivu, baicca ráhkisvuohta.

Nu guhká go mii sáhttit govahallat ja muitalit nuppelágán duohtavuođa birra, de mii eat leat návccaheamit, go nuppelágán narratiiva addá midjiide vejolašvuođa duddjot nuppelágán máilmmiid.

Mii leat oktavuođas ovddeš ja boahttevaš buolvvaide, seamma áigge máilmmiloahpas ealli sihke boahtteáiggis niegadeaddji olmmožin, máttarvánhemin ja boahttevaš sohkabuolvan. Mii diehtit, ahte ii leat dušše okta máilbmi ja okta duohtavuohta. Mii diehtit, ahte lea vejolaš duddjot nuppelágán máilmmiid. Čielga višuvnnat nuppelágán boahtteáiggiid birra sáhttet láidet min olggos dystohpalaš máilmmigovas. Nu guhká go mii sáhttit govahallat ja muitalit nuppelágán duohtavuođa birra, de mii eat leat návccaheamit, go nuppelágán narratiiva addá midjiide vejolašvuođa duddjot nuppelágán máilmmiid.

Mii leat eallán dáid guovlluin máŋga duhát jagi ovttas iežamet eallinbirrasiin. Máŋga duhát jagi min eallima ráva lea leamaš duddjot buorre eallima, ii dušše midjiide, muhto maiddái min maŋisboahttiide. Mii váldit dušše dan maid dárbbašit, geavahit luonddu láhjiid seastevaččat ja váldit boahtteáiggi vuhtii: maid ihkinassii mii barggažatge, de mii eat oaččo vahágahttit iežamet eallinbirrasa, go mii galgat dáhkidit čuovvovaš čieža sohkabuolvva boahtteáiggi. Máddomet jearahitge, gos lea min ráhkisvuohta, gos min duostilvuohta ja gos min dagut? Boahttevaš buolvvat smihttetge bealisteaset, naba máilbmi ja boahtteáigi?